Ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun

Julkaistu 11.3.2020

Ulosottovelallisten määrä kääntyi viime vuonna laskuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014. Vuonna 2019 ulosoton asiakkaina oli noin 562 000 velallista, joista luonnollisia henkilöitä oli 507 000 ja oikeushenkilöitä 55 000. Ulosottovelallisten lukumäärä laski vuodesta 2018 2,6 prosenttia.

Ulosottoon saapui vuonna 2019 noin 2,9 miljoonaa asiaa, missä on laskua edellisvuodesta 13,5 prosenttia. Vireille tulleiden asiamäärien laskuun vaikutti suurehkon asiamäärän siirtyminen vuodelta 2018 odottamaan vuoden 2019 aikaistunutta veronpalautusajankohtaa. Vireille tulleista asioista veroja ja muita julkisoikeudellisia saatavia oli noin 64 prosenttia.

Ulosoton perintätulos oli vuonna 2019 yhteensä 1,130 miljardia euroa, missä on kasvua edellisvuoteen hieman yli kaksi prosenttia. Perintätuloksesta kertyi valtiolle veroina ja muina julkisina maksuina yli 400 miljoonaa euroa. Loput tilitettiin muille velkojille. Lisäksi velallisilta ja velkojilta perittiin valtiolle ulosottolaitoksen käyttömaksuina ulosottomaksuja noin 84 miljoonaa euroa.

"Ulosottoasiat ovat usein pieniä saatavia, 27 prosentilla velallisista velkasaldo ulosotossa on alle 500 euroa. Asioiden jakautumisessa eri velkatyyppeihin näkyy kulutusluottojen ja pikalainojen suhteellisen osuuden nousu vuosien mittaan. Velkojen perinnän peruspilareina tulisi olla tehokas perintä, ylivelkaantuneitten tilanteen helpottaminen ja perinnän kulujen pitäminen aisoissa", toteaa valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Yhä useampi hoitaa ulosottoasioitaan sähköisessä asiointipalvelussa

Ulosottovelkaa maksettiin viime vuonna sähköisen asioinnin kautta yli 27 000 kertaa, yhteensä lähes 24 miljoonaa euroa. Kansalaisten asiointi sähköisen palvelun kautta on ollut voimakkaassa kasvussa.

Sähköisen asioinnin palveluun tuli vuonna 2019 lisää ominaisuuksia sekä ulosoton hakijoille että velallisille. Velallinen voi tarkastella ulosoton sähköisessä asioinnissa esimerkiksi omia ulosottoasioitaan ja niihin tehtyjä toimenpiteitä, hakea vapaakuukautta ja maksaa velkojaan. Velkojat voivat puolestaan tarkastella perinnässä olevia ulosottoasioitaan, ilmoittaa muutoksista ja uudistaa asioita.

Ulosoton tietojärjestelmät rakennetaan yhteensopiviksi Kansallisen palveluväylän kanssa ja sähköisissä palveluissa hyödynnetään Suomi.fi-portaalia. Sähköisen asioinnin tarkoituksena on sujuvoittaa ulosottoprosessia ja madaltaa velallisen kynnystä ulosottoasioiden hoitoon.

"Sähköinen asiointi yhdessä perinteisen puhelinasioinnin kanssa kattaa valtaosan ulosoton palvelutarpeesta ja asiakaskäyntien määrä ulosottovirastoissa on vähentynyt suuresti. Sähköisen palvelun tuomat uudet mahdollisuudet on otettu hyvin vastaan. Säilytämme kuitenkin mahdollisuuden henkilökohtaiseen asiointiin ja ulosoton toimipaikkaverkosto pysyy ennallaan ja siten melko tiheänä", Toukola kertoo.

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola

Tilastot: ylitarkastaja Teemu Turpeinen

Liitetiedostot