Erikoisperintä laajentui koko maan kattavaksi

Julkaistu 17.8.2011  Päivitetty 29.8.2012

Ulosoton erikoisperintä on kuluvan vuoden aikana organisoitu koko maan kattavaksi. Pyrkimyksenä on parantaa perimistulosta vaikeasti selvitettävissä ulosottoasioissa. Erikoisperinnällä on merkitystä erityisesti ulosottoon liittyvien väärinkäytösten selvittämisessä, ennaltaehkäisyssä sekä yleisen maksumoraalin ylläpidossa.

"Velkojen maksun välttelyyn liittyviin väärinkäytöksiin tulee voida puuttua myös hankalimmissa tapauksissa. Erikoisperinnän tehtävänä on vastata tähän tarpeeseen", selvittää valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Erikoisperintää tarvitaan avuksi mm. silloin, kun ulosotossa havaitaan omaisuusjärjestelyjä, joilla ulosottoa pyritään tarkoituksellisesti välttelemään.

Erikoisperinnän organisoinnissa ulosoton resursseja kohdennetaan aiempaa enemmän vaativien ja aikaa vievien ulosottotapausten selvittelyyn. Erikoisperinnässä keskeistä on myös viranomaisten keskinäisen yhteistyön tehostaminen. Ulosottoon voi tätä kautta tulla selviteltäväksi tapauksia esimerkiksi verottajalta ja poliisilta.

Erikoisperinnän laajentaminen mahdollistaa entistä yhdenvertaisemman velkojien ja velallisten kohtelun koko maan alueella. Ulosottomenettelyä on viime vuosien aikana yhtenäistetty monilta osin, nyt lisää yhtenäisyyttä saadaan myös kaikista vaikeimpiin ulosottotapauksiin.

Erikoisperintätehtäviä hoitavat henkilöt valittu

Aiemmin yksinomaan erikoisperintätehtävissä toimineita kihlakunnanvouteja on ollut Helsingin ja Lapin ulosottovirastoissa. Muissa ulosottovirastoissa tehtäviä on hoidettu sivutoimisesti.

Erikoisperintä on organisoitu valtakunnallisesti kuudelle alueelle. Tehtäviä hoidetaan erikoisperintäalueiden keskuspaikoista, joita ovat Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Vaasa ja Oulu. Jokaisella alueella toimii päätoiminen erikoisperinnästä vastaava kihlakunnanvouti. Helsingissä virkoja on kaksi.

Päätoimisiin erikoisperintätehtäviin on lisäksi kesän aikana valittu kihlakunnanulosottomiehet ja ylitarkastajat.

"Erikoisperintätehtävissä päätoimisesti työskentelevät henkilöt voivat nyt aiempaa tehokkaammin tiivistää yhteistyötään. Tarvittaessa myös työmääriä voidaan tasata eri yksikköjen välillä", sanoo Toukola.

Erikoisperinnän laajentaminen perustuu valtioneuvoston vuoden 2009 lopulla tekemään periaatepäätökseen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010-2011.

Erikoisperinnästä on saatu aiemmin hyviä tuloksia. Vuonna 2010 erikoisperinnän kautta perittiin noin 14 miljoonaa euroa. Osa erikoisperinnän tuloksesta syntyy myös siten, että erikoisperinnän kautta löytynyttä omaisuutta osoitetaan muille ulosottoviranomaisille myytäväksi tai ulosmitattavaksi. Lisäksi varoja tilitetään muun muassa konkurssipesille.

Lisätietoja:

Valtakunnanvouti Juhani Toukola
Johtava hallintovouti Petteri Katajisto